Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Brodeeraus ja tikkaus

 

Saumat ja tikit

 

Vaatetusteollisuuden tuotteiden kokoonpanossa sauma rakenteilla on ratkaiseva merkitys. Saumassa yhteen liitettäviä komponentteja lomitetaan toisiinsa tarkoituksella saada tuote haluttuun muotoon, vahvistettua riittävästi tai siistittyä ulkonäöllisesti. Osakomponentit kiinnitetään toisiinsa tikkirivillä. Saumassa näkyy ommel, joka on muodostettu erilaisilla tikkityypeillä tarkoituksena kangasmateriaalin ominaisuuksien korostaminen.

 

Esimerkkeinä on kunkin tikkityyppi­ luokan yksinkertaisin rakenne.

 

Standardisoimisyhdistys TEVASTA on julkaissut standardit sekä tikkityyppien (ISO 4916) että sauma­ rakenteiden (ISO 4915) luokittelemiseksi. Näissä standardeissa on eroa verrattuna vaatetusteollisuudessa noudatettavaan käytäntöön. Tarkoitus on kuitenkin siirtyä noudattamaan uusien standardien mukaista jaotusta.

 

Tikkityypit

 

Tikki on rakenneyksikkö, joka muodostuu yhdestä tai useammasta risteävästä langasta joko materiaalin pinnalla, sisällä, läpi tai jopa ilman materiaalia. Standardi jakaa tikkityypit kuuteen luokkaan. Ne eroavat rakenteellisesti toisistaan. Luokat merkitään kolmenumeroisilla luvuilla. Ensimmäinen numero ilmaisee luokan, toinen ja kolmas yksilöi tikkityypin.

 

Ketjutikit - luokka 100 - muodostuvat vain ylälangoista, joille tunnusomaista on ketjutus. Tähän ryhmään kuuluvat ns. pikeeraustikki ja mm. paidan nappeja ommeltaessa käytetty tikkityyppi. Tikit ovat helposti purkautuvia.

 

Käsitikit - luokka 200 - ovat saaneet alkuperäisen valmistustapansa mukaan. Standardissa mukana olevat tikkityypit ovat ompelukoneilla syntyviä.

 

Lukkotikit - luokka 300 - muodostuvat kierrolla kahden tai useamman lankaryhmän toisiinsa. Useimmiten kiertymäkohta sovitetaan lankaryhmien jännitystä säätämällä keskelle siten, että tikin rakenne on samannäköinen sekä oikealta nurjalta puolelta tarkasteltuna. Tähän luokkaan kuuluvia tikkejä käytetään yleisimmin. Ne ovat huolitettuja ja siistejä soveltuen hyvin mm. tikkauksiin.

 

Kaksoislukitut ketjutikit - luokka 400 - muodostuvat kahden tai useamman lankaryhmän yhteen ketjutuksella. Tikkirakenne muodostuu lujaksi ja joustavaksi. Tähän ryhmään kuuluvat tikit ovat ei-kauniita, mutta kestäviä kokoonpano-ompeleissa.

 

Yliluottelutikit - luokka 500 - muodostuvat yhden tai useamman lankaryhmän keskinäisellä ketjuuntumisella. Tikki peittää ja sulkee materiaalin reunan. Käytetään huolitteluun ja neulasten kokoonpanossa. Huolittelua täydentää ompelevassa koneessa olevat reunaleikkurit.

 

Tasosaumatikit - luokka 600 - muodostuvat kahdella tai useammalla lankaryhmällä siten, että eri lankaryhmät peittävät materiaalin eri puolet. Tikkityypit soveltuvat hyvin alusvaatteiden kokoonpano-ompeleiksi.

 

Saumarakenteet

 

Valmista saumaa kuvataan viisinumeroisella lukusarjalla. Ensimmäinen numero yksilöi saumaluokan. Toinen ja kolmas numero ilmaisevat merkittävät erot materiaalien keskinäisissä asennoissa. Neljäs ja viides numero muuttuvat sen mukaan, kun neulan läpimenokohtien sijainti muuttuu tai materiaalit asettuvat peilikuvaksi.

 

Saumassa käytetty tikkityyppi ilmaistaan liittämällä lukusarjan perään tikkityypin numero kauttaviivalla erotettuna, esim. 1.01.01/301. Mikäli käytetään useampia tikkityyppejä samassa saumassa, ne ilmoitetaan vasemmalta oikealle ja erotetaan pisteellä, esim. 1 .06.02/401.503. Jos ommel on aikaansaatu yhtenä toimenpiteenä, siis yhdistettynä tikkityyppinä , on merkintä sulkeissa, esim. 1 .06.02/(401 .503). Tämä käytäntö on myös käytössä kun tehdään brodeeraus

 

Saumat on standardissa luokiteltu kahdeksaan luokkaan. Luokkajako on tehty ommeltavien materiaalikerrosten aseman ja lukumäärän mukaan. Kangasmateriaali voi olla reuna-alueeltaan rajattua tai rajaamatonta. Seikka, joka vaikuttaa materiaalihallintaan ompelukoneella.

©2018 123aaro - suntuubi.com